29.1.2018

Digiklubeissa tutustutaan sähköisiin palveluihin

Sanna Kaijanen ja Riitta Whitehead muistuttavat, että kaikki eivät käytä yhteiskunnan sähköisiä palveluita.

Hilkka Ropponen ja Riitta Whitehead haluavat varmistaa, että kun maailma muuttuu, niin mummot kuin papatkin pysyvät mukana digitalisaation kehityksessä. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:n hankkeessa järjestetään Digiklubeja, joissa ehkäistään digisyrjäytymistä.

Digisyrjäytyminen ja yhteiskunnan asioista tippuminen sivuun ei ole poistuva ongelma.

Pankkipalvelut löytyvät vain verkosta, leffaliput pitää tilata sähköisesti ja lapsenlapsen tavoittaa vain älypuhelimeen asennetulla Skypellä. Kun yhteiskunnan palveluja kehitetään, unohdetaan herkästi, että monen ikäihmisen taidot eivät riitä sähköisten laitteiden ja palvelujen käyttöön tai laitteita ei edes ole.

Karkeasti arvioituna Suomessa on ilman nettiä puoli miljoonaa aikuista. Digisyrjäytyminen ja sitä kautta yhteiskunnan asioista tippuminen sivuun ei ole mikään poistuva ongelma, toteaa kehittämispäällikkö Sanna Kaijanen Vallin Ikäteknologiakeskuksesta.

Älylaitteiden käyttö vaatii jatkuvaa harjoittelua, jotta asiat eivät unohdu.

Digiklubi osallistaa, opettaa ja auttaa

Kaijanen vastaa Vallin perustamasta Ikäteknologiakeskuksesta, joka kokoaa yhteen ja välittää ikäteknologiaan ja digitalisaatioon liittyvää tietoa ja kokemuksia. Valli toteuttaa Tradekan tuella Digiklubit-nimistä hanketta, joka tarjoaa apua ikäihmisille sähköisten asioiden hoidossa.

Tavoitteena on järjestää Tradekan konserniin kuuluvan Restelin ravintoloihin ja huoltoasemille kohtaamispaikkoja, joissa tuetaan digitaitojen oppimista ja kehitetään ikäystävällisiä palveluita.

- Olemme parhaillaan rekrytoimassa digiagentteja, eli neuvontaa ja tukea antavia ikäihmisiä. Kokemuksemme ikäihmisten kanssa työskentelystä on opettanut, että samassa elämäntilanteessa oleva on paras tuki toiselle, Kaijanen kertoo.

Palveluja kehitettäessä ei ajatella tarpeeksi ikäihmisiä. Tarvitaan Digiklubien kaltaista toimintaa, jotta sähköisten palvelujen kehittäjät saavat palautetta myös varttuneemmalta väestöltä.

Digiklubiin voi tulla vaikkapa oman älypuhelimen tai tabletin kanssa ja saada neuvontaa käytännön pulmiin. Asiat pohditaan yhdessä ja juodaan kahvit päälle. Tärkeintä on, ettei ikäihminen jää yksin digiongelmien kanssa.

Hilkka Ropponen (vas.) ja Riitta Whitehead kokevat, että toinen ikäihminen on paras vertaistuki digiasioita opeteltaessa.

Tietoturva huolettaa ja asiat unohtuvat

Hilkka Ropponen ja Riitta Whitehead tuumivat, että vaikka työelämässä olisi aikanaan oppinut käyttämään sähköisiä laitteita hyvin, ei se enää eläkkeellä ollessa välttämättä riitä. Tekniset laitteet ja sähköinen maailma kehittyvät ja muuttuvat koko ajan. Miten varmistetaan, että Mynämäen mummo ja Padasjoen pappakin pysyvät mukana muutoksessa? Myös tietoturva-asiat mietityttävät. Mistä tiedän, kenelle voin luovuttaa tietoni? Whitehead summaa pulmia.

Juuri opitut asiat, joita tarvitaan harvakseltaan, myös unohtuvat helposti. Kärryillä pysyminen vaatii jatkuvaa harjoitusta, Ropponen jatkaa. Kumpikin on sitä mieltä, että palveluja kehitettäessä ei ajatella tarpeeksi ikäihmisiä. Siksi tarvitaan Digiklubien kaltaista toimintaa, jotta sähköisten palvelujen kehittäjät saavat palautetta myös varttuneemmalta väestöltä.

Digiklubit-hankkeessa kohderyhmänä on ikäihmiset, joita myös Tradekan jäsenkunnassa on paljon.

Tradeka on viime vuosina rahoittanut hankkeita, joiden avulla taataan kaikille mahdollisuus aktiiviseen kansalaisuuteen ja osallisuuteen yhteiskunnassa. Erityisen tärkeänä näemme tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen digitalisaatiokehityksen tukemisen ja digisyrjäytymisen ehkäisyn. Digiklubit-hankkeessa kohderyhmänä on ikäihmiset, joita myös Tradekan jäsenkunnassa on paljon, sanoo Tradekan vastuullisuusjohtaja Satu Niemelä.