Extraetu

Ihmisoikeudet kuuluvat urheilun ytimeen

Älä riko urheilua -teksti punaisella pohjalla

Urheilu ei ole irrallaan yhteiskunnasta, ei huippu-urheilu, ei lasten harrastukset, ei keskiviikon kuntojumppa tai iltarastit. Urheilumaailmaan kuuluvat ihmisoikeudet samoin kuin kaikkialle muuallekin.

Ihmisoikeusliiton noin vuoden käynnissä ollut kampanja Älä riko urheilua herättelee urheilutoimijoiden sekä tavallisten urheilun ja liikunnan ystävien tietoisuutta ja ymmärrystä ihmisoikeuksista. 

“Tavoitteena on haastaa urheilun toimijoita tekoihin ihmisoikeuksien puolesta sekä vahvistaa urheilijoiden ääntä ihmisoikeuksien puolesta”, kuvaa kampanjan asiantuntija Tommy Lindgren. 

Tradekan perustama Kuluttajaosuustoiminnan säätiö (KOTS) on tukenut kampanjaa 40 000 eurolla.  

Ensimmäinen eri ihmisoikeusteemoja yhdistävä kampanja 

Älä riko urheilua on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen ja ensimmäinen kattavasti urheilun eri ihmisoikeusteemoja käsittelevä kampanja Suomessa. Yhtenä kampanjan tavoitteena onkin mahdollisuuksien mukaan viedä viestiä kampanjasta Suomen rajojen ulkopuolelle: 

“Olisi hienoa, jos jotain vastaavaa nähtäisiin muuallakin.” 

Ihmisoikeudet haltuun urheilussa -hanke käynnistyi vuoden 2020 alussa, mutta jo viime vuosikymmenen aikana järjestölle alkoi tulla enenevästi toiveita ja pyyntöjä toimia urheilun ihmisoikeuskysymyksissä. Ihmisoikeusliitossa on tunnistettu urheilu suurta määrää ihmisiä koskettavaksi yhteiskunnan osa-alueeksi, jossa on edelleen paikoin merkittäviä puutteita ihmisoikeuksien toteutumisessa. 

“Älä riko urheilua on Ihmisoikeudet urheilussa -hankkeen pitkäkestoinen viestintäkampanja tai urheilutyön brändi, jonka rinnalla teemme myös jatkuvasti muun muassa ihmisoikeuskoulutusta sekä urheilun toimijoihin ja viranomaisiin kohdistuvaa vaikuttamistyötä”, Lindgren kertoo. 

Aihetunniste #ÄläRikoUrheilua on levinnyt sosiaalisessa mediassa ja sitä käytetään tätä nykyä yleisesti, kun julkisuudessa käydään keskustelua urheilun ihmisoikeusaiheista. 

Ihmisoikeuksien tunnistaminen avainasemassa 

Urheilussa ihmisoikeuskysymykset on usein liitetty nimenomaan kansainvälisten suurkisojen järjestämiseen maissa, joissa tapahtuu vakavia ihmisoikeusloukkauksia. 

“Myös yhteiskunnan muilla aloilla ihmisoikeuksien rikkominen jää valitettavan usein tunnistamatta, koska saatetaan ajatella, että ongelma on jossain kaukana. Mieleen tulee vain pakkotyö, joka on tietysti totta, muttei lainkaan koko kuva.  Älä riko -urheilua ja Ihmisoikeudet urheilussa auttavat tunnistamaan tilanteita, jossa ihmisoikeudet eivät toteudu”, KOTSin asiamies Satu Niemelä sanoo. 

Tämän kampanjan myötä katseet on haluttu kääntää Suomeen, sillä täälläkin on yhä valtavasti tehtävää esimerkiksi lapsen oikeuksien, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumiseksi. Kaikille ihmisille tulee turvata oikeus osallistua urheiluun ja liikuntaan turvallisesti omana itsenään. 

“Äkkiseltään näyttää siltä, että urheilulla ja ihmisoikeuksien edistämisellä ei ole yhteistä yleisöä. Älä riko urheilua ja Ihmisoikeudet haltuun urheilussa vievät ihmisoikeuskeskustelua uusille elämänaloille, mutta myös uusien yleisöjen pariin”, Niemelä kehuu. 

Tietoisuuden lisääminen ja koulutus ovat tarpeen, jotta urheilun vastuutahot noudattavat lainsäädäntöön perustuvia velvoitteitaan turvata ihmisoikeudet. Lindgrenin mukaan urheilun eri tahot pystyvät tehostamaan toimiaan ihmisoikeuksien edistämiseksi ja turvaamiseksi, kun ne ensin tunnistavat paremmin urheilun ihmisoikeuskysymyksiä: 

“Liian usein urheilu on edelleen ihmisoikeuksissa enemmän perässähiihtäjä kuin edelläkävijä”, toteaa Lindgren. 

Ihmisoikeuksien turvaaminen ei ole valinta vaan velvollisuus 

Älä riko urheilua -kampanjan kasvoina nähdään tunnettuja suomalaisurheilijoita, jotka ovat aiemminkin toimineet ja puhuneet ihmisoikeuksien puolesta. 

“Saamamme palaute urheilun toimijoilta, kampanjassa mukana olleilta urheilijoilta sekä laajemmalta yleisöltä on ollut äärimmäisen positiivista. Moni urheilun toimija on suoraan ilmaissut, että tällaista on pitkään kaivattu” Lindgren kertoo. 

Kampanjan viestiä jakamassa on ollut ainakin 56 urheilujärjestöä, 40 muuta järjestötoimijaa ja 168 urheiluseuraa. Yhteistyötahoina ovat eri tavoin toimineet muun muassa Olympiakomitea, Paralympiakomitea, Suomen urheilun eettinen keskus SUEK, Suomen Valmentajat, Helsingin kaupunki, Helsingin Sanomat, Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea ja Urheilumuseo. 

“Tänä vuonna olemme myös aloittaneet aktiivisen kampanjoinnin ruohonjuuritasolla eri urheilutapahtumissa. Olemme olleet jakamassa tietoa jalkapallon Stadi Cupissa sekä yleisurheilun Ruotsi-ottelussa", luettelee Lindgren ja lisää: 

“Osallistuimme yleisurheilumaaottelun yhteydessä järjestettyyn 10-kisaan, jonka reitistä tehtiin esteetön SUL:n kanssa tekemämme yhteistyön ansiosta. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten kampanjointi voi edistää yhdenvertaisuutta urheilutapahtumissa.” 

Todellinen muutos vaatii kuitenkin proaktiivista työtä ihmisoikeuksien puolesta urheilun ja liikunnan arjessa. Tällä tarkoitetaan urheilujärjestöjen linjauksia, työnkuvia, koulutusta ja ohjeistuksia. 

“Urheilun vastuutahojen tulee ymmärtää, että ihmisoikeuksien turvaaminen kaikille ei ole vastuullinen valinta, vaan lainsäädännöstä nouseva velvollisuus. Ihmisoikeudet kuuluvat urheilun ytimeen”, sanoo Lindgren.

Älä riko urheilua on nyt kuunneltavissa podcastin muodossa. Podcastin oma verkkosivu täällä.
 

Liity jäseneksi - avaa etuovesi yhteiseen hyvään

Vain 33,64 € jäsenmaksulla saat heti käyttöösi rahanarvoiset edut sadoissa ravintoloissa ja muissa etupaikoissa. Jäsenmaksu maksetaan kerran liittymisen yhteydessä. Liity jäseneksi Oma Tradekassa.

Liity