Blogi

Mitä musta laatikko voi opettaa kehitysmaiden vesipulasta?

Kuvassa Kalle Koski.
Pulmapeli laittoi Espoon Lintumetsän koulun yhdeksäsluokkalaiset tekemään ryhmätyötä. Kuvassa keskellä Kalle Koski.

Viimeinen pisara -pulmapeli innostaa yhdeksäsluokkalaiset paitsi ratkomaan tehtäviä, myös oppimaan uutta tietoa Somalimaan kuivuusongelmasta.

Toukokuisena aamupäivänä Espoon Lintumetsän koulun yhdeksäsluokkalaisista koostuva luokka on jaettu viiteen pöytäryhmään. Jokaisella pöydällä lepää iso musta laatikko, joka on suljettu tiukasti lukolla. Jotkut oppilaista sormeilevat ja nykivät lukkoja jo innoissaan. Tehtävänä on saada laatikot auki, mutta voimaa ei sovi käyttää. Lukon oikea koodi selviää, kun ratkaisee siihen liittyvän tehtävän.

Kun suomalainen kuluttaa päivässä keskimäärin noin 100 litraa vettä, on Somalimaassa pärjättävä kolmella litralla.

Tiesittekö, että kun suomalainen kuluttaa päivässä keskimäärin noin 100 litraa vettä, on Somalimaassa pärjättävä vain kolmella litralla? johdattavat Liisa Nerg ja Maiju Palosaari oppilaita päivän teemaan kansalaisjärjestö Solidaarisuudesta.

Pulmapelissä vaaditaan oppilasryhmiltä myös matematiikan taitoa.
Pulmapelissä vaaditaan oppilasryhmiltä myös matematiikan taitoa.

Lukko aukeaa vain tiimityöllä

Tradeka tukee Solidaarisuuden järjestämää Viimeinen pisara -globaalikasvatushanketta, jonka tarkoituksena on järjestää kouluissa kuivuusaiheisia oppitunteja pelin avulla. Tradekan vastuullisuusjohtaja Satu Niemelä pitää tärkeänä, että pulmapeli paitsi käsittelee koko maailmaa koskettavia ajankohtaisia kehitysyhteistyön kysymyksiä, myös kannustaa tekemään töitä ryhmässä.

– Teidän tulee avata pulmapelin laatikot ratkomalla yhdessä tehtäviä, jotka liittyvät muun muassa vedenkulutukseen, Solidaarisuuden Liisa Nerg selvittää oppilaille.

Tradeka tukee Solidaarisuuden järjestämää Viimeinen pisara -globaalikasvatushanketta.

Oppilaat käyvätkin innolla tehtävien kimppuun ja ei kulu kuin pieni hetki, kun ensimmäiset lukot napsahtavat auki.

Mikä ihmeen sana on sisal? joku huikkaa. Tehtävän edetessä paljastuu, että sisal on viljelykasvi, joka kestää hyvin kuivuutta ja taipuu moneksi: siitä on niin korien raaka-aineeksi kuin karjan ravinnoksikin. Nerg ja Palosaari kertovat, että peli päättyy vasta, kun kaikki ryhmät saavat laatikkonsa auki. Jo tehtävänsä ratkaisseiden ryhmien tulee siis sukkelasti siirtyä auttamaan muita.

Laura Huhtamäki (vas.), Kristiina Mikkola, Fanni Nyyssönen, Miro Lumppio ja Niklas Nikulainen
Laura Huhtamäki (vas.), Kristiina Mikkola, Fanni Nyyssönen, Miro Lumppio ja Niklas Nikulainen pitivät pulmapeliä hauskana vaihteluna koulupäivään.

Oppia yli ainerajojen

Opettaja Jutta Ylhäinen sanoo, että haki mielellään mukaan pulmapelin testaukseen luokkansa kanssa. Globaaleja kysymyksiä käsitellään nykyisin hänen mukaansa useilla oppitunneilla. Esimerkiksi vesiasiasta on puhuttu englannin tunnilla. Yli oppiaineiden ulottuva oppiminen on yhä yleisempää, hän sanoo.

Lopulta viimeinenkin ryhmä on saanut laatikot auki ja peli päättyy juuri, kun aika on loppumassa. Palosaari ja Nerg vetävät loppukeskustelun, jonka aikana ryhmät jakavat oppimansa uuden tiedon kaikkien kanssa.

Globaaleja kysymyksiä käsitellään nykyisin useilla oppitunneilla ja yli oppiaineiden ulottuva oppiminen on yhä yleisempää

Oppilailla on jo kiire ruokatunnille, mutta muutaman saa sentään vielä istutettua alas. Millaista pelaaminen oli? Teemat olivat tuttuja muilta tunneilta. Matikkatehtävät tuntuivat haastavilta, mutta oli hauskaa vaihtelua opiskella yhdessä ryhmässä, he summaavat. Pulmapeliä testataan kevään aikana, ja kun palautteet on saatu, on pelin tarkoitus matkata myös muihin pääkaupunkiseudun kouluihin.

Pysy kärryillä - tilaa uutiskirje