Blogi

Nuorisokumppani tarjoaa nuorelle tukea itsenäistymisen kynnyksellä

Niina Hämäläinen aloitti työt Varkauden nuorisokumppanina keväällä 2020.

Hyvät kokemukset perhekumppanipalvelusta Savossa saivat SOS-Lapsikylän käynnistämään uuden nuorisokumppani-hankkeen Varkauden kaupungin kanssa. Nuorisokumppani antaa aikaansa ja tukea nuorille, jotka ovat jälkihuollon piirissä ja ottavat ensi askeleitaan kohti itsenäistä elämää. Hanke toteutetaan Tradekan rahoituksella.

Nuorisokumppani on SOS-Lapsikylän hanke yhteistyössä Varkauden kaupungin kanssa. Hanke toteutetaan Tradekan tuella.

Moni tietää, mitä tarkoitetaan lapsen tai nuoren sijoituksella, mutta termi jälkihuolto ei ole tuttu. Jälkihuolto on sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa tukea lapselle tai nuorelle. Tarkoituksena on auttaa nuorta saavuttamaan riittävät eväät itsenäiseen elämään. Nuorisokumppanin tehtävänä onkin tukea jälkihuollon piirissä olevia nuoria ja auttaa näitä itsenäistymään.

– Sijoitetut nuoret ovat saattaneet elää koko ikänsä aikuisten päätösten varassa ja saavat vihdoin laajemmin päättää omista asioistaan. Monilla on kuitenkin sellaisia kokemuksia taustallaan, joita ei löydy useimmilta meistä. Nuorella saattaa myös olla esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmia, jotka tekevät uudesta elämäntilanteesta erityisen haastavan, kertoo SOS-Lapsikylän kehittämispäällikkö Elina Stenvall.

Nuoret kaipaavat ennen kaikkea tuekseen luotettavaa aikuista, jolla on aikaa kuunnella heitä.

Nuori kaipaa ennen kaikkea aikaa

Niina Hämäläinen aloitti työt Varkauden ensimmäisenä nuorisokumppanina keväällä. Tehtävä on hänelle luonteva, sillä hän toimii myös kunnassa perhekumppanina, jonka tarkoituksena on auttaa paljon tukea tarvitsevia lapsiperheitä. Hänen lisäkseen Varkaudessa työskentelee myös toinen perhe- ja nuorisokumppani. Hämäläisen ensimmäinen tehtävä nuorisokumppanina on voittaa nuoren luottamus, sillä monella saattaa olla huonoja kokemuksia viranomaisista.

– Nuoret kaipaavat ennen kaikkea tuekseen luotettavaa aikuista, jolle voi laittaa viestiä ja jolla on aikaa kuunnella heitä, hän kertoo.

Nuorisokumppani ei olekaan käskyttävä auktoriteetti, vaan toiminta perustuu kokonaan vapaaehtoisuuteen.

– Nuoret saavat myös olla itse mukana kehittämässä palvelua. Haluamme kysyä nuorilta, millaista apua he kaipaavat, Stenvall selvittää.

Nuorisokumppani voi auttaa setvimään nuoren raha-asioita ja selvittää, onko tämä oikeutettu tukipalveluihin.

Yhdessä pois neljän seinän sisältä

Hämäläinen kertoo, että usein työ nuorten kanssa lähtee liikkeelle ihan arjen perusjutuista.

– Mietimme yhdessä, mitä ruokaa voisi valmistaa ja mitä vaikkapa 30 eurolla saa kaupasta. Osa nuorista on nohevampia hoitamaan raha-asioita, mutta toinen haluaisi tilata joka päivä pitsaa ruuaksi, hän naurahtaa.

Nuorisokumppani voi myös selvittää, onko nuori oikeutettu tukipalveluihin ja auttaa hakemaan niitä yhdessä. Yhdessä voidaan myös miettiä polkua työhön tai koulutukseen. Hämäläinen pitää tärkeänä moniammatillista verkostotyöskentelyä, jotta nuoren asioita voidaan edistää parhaalla tavalla. 

Toisinaan Hämäläinen lähtee nuorten kanssa myös harrastamaan ja pois neljän seinän sisältä. Työtä tehdään nuorten ehdoilla.

Hämäläisen mieleen on jäänyt erityisen ihana onnistumisen kokemus työn alkumetreiltä.

– Yksi tyttö olisi halunnut vain sulkeutua neljän seinän sisälle ja olla tapaamatta ketään. Sain tietää, että eläimet ovat hänelle suuri rakkaus. Nyt käymme viikoittain yhdessä tallilla ja hän odottaa hetkiä innoissaan. 

Nuorisokumppani-hanke toteutuu myös Päijät-Hämeessä ja palvelua kehitetään yhteistyössä.

Pysy kärryillä - tilaa uutiskirje