20.6.2023

Verkkohäirintään puuttuminen on osa työturvallisuutta

Verkkohäiriköijä voi olla asiakas, työkaveri tai täysin tuntematon.

Työntekijän kohtaama verkkohäirintä voi saada monenlaisia muotoja. Se voi olla esimerkiksi nöyryyttävien kuvien tai videoiden jakamista, jatkuvaa ei-toivotuilla viesteillä tai muilla yhteydenotoilla häiriköintiä, uhkailua, seksuaalista ahdistelua, vihapuhetta, julkista kiusaamista, vainoamista tai työntekijään somessa kohdistuva vihakampanja.

Maalittamiskampanja sosiaalisessa mediassa voi myös käynnistyä esimerkiksi yksittäisen pettyneen asiakkaan toimesta ilman, että kohteeksi joutunut on itse somessa.

“Häiriköijä voi olla niin asiakas, työkaveri kuin täysin tuntematonkin”, Someturvan ensiapuyksikön johtaja Kaisa Rissanen kertoo ja jatkaa:

“Vaikka häirintä tapahtuu somessa tai muualla verkossa, sillä on usein ulottuvuuksia verkon ulkopuolella. Joissakin tilanteissa verkkohäirintä voi myös olla osa laajempaa häirintää, johon liittyy fyysisesti työpaikalla tapahtuvaa epäasiallista käytöstä.”

Verkkohäirintä on työturvallisuusasia

Verkkohäirintään puuttuminen on osa nykypäivän työturvallisuutta. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus puuttua työssä kohdattuun häirintään ja muuhun epäasialliseen käytökseen – myös silloin, kun se on tapahtunut verkossa.

Huolehtimisvelvoite velvoittaa työnantajan tarkkailemaan työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Fyysisten ja psyykkisten vaaratekijöiden lisäksi tarkkailun piiriin voidaan katsoa kuuluvan myös työympäristön sosiaalinen puoli; tähän liittyvät esimerkiksi häirintä, epäasiallinen kohtelu ja työn kuormitustekijät.

Tradeka on osana sosiaalista vastuutaan laatinut yhteistyökumppaninsa Someturvan kanssa koko konsernin esihenkilöille ohjeet verkkohäirintään puuttumisen tueksi. Someturva on asiantuntijayritys, jonka häirinnän ensiapuyksikkö on auttanut jo tuhansia suomalaisia erilaisissa häirintä- ja kiusaamistilanteissa.

“Häirintä sosiaalisessa mediassa koskettaa eri alojen työntekijöitä. Se jää kuitenkin usein tunnistamatta. Näillä ohjeilla haluamme auttaa ilmiön tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Tradeka-konsernin yhtiöissä on paljon nuoria työntekijöitä, joille sosiaalinen media on merkittävä osa elämää”, sanoo Tradekan vastuullisuusjohtaja Satu Niemelä.

Someturvasta kerrotaan, että verkkohäirintä voi olla osa laajempaa häirintää, johon liittyy fyysisesti työpaikalla tapahtuvaa epäasiallista käytöstä.

Häirintä vaikuttaa jaksamiseen

Verkossa tapahtuvaa häirintää on hankalaa ennustaa etukäteen, ja monesti vakavakin häirintä jää kokonaan työnantajalle kertomatta. Tapausten tunnistamisen haastavuudesta huolimatta työnantajan velvollisuuksiin kuuluu ennakointi, reagointi sekä tarvittavat tukitoimet.

“Työpaikan ikäviin tilanteisiin ja konflikteihin kannattaa aina puuttua matalalla kynnyksellä. Erityisesti verkkohäirinnän osalta tilanteet voivat muuttua nopeasti pahemmiksi, ja siksi ongelmien ratkaiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on helpompaa”, sanoo Rissanen.

Verkkohäirintä voi vaikuttaa työntekijän psyykkiseen jaksamiseen ja työkykyyn. Myös pelkkä häirinnän tai väkivallan uhan mahdollisuus saattaa aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja haitallista psyykkistä kuormitusta. Sen lisäksi, että työnantaja reagoi häirintään asian selvittämisellä, tulee sen pitää huoli, että työntekijälle on tarjolla riittävästi tukea ja keinoja häirinnästä selviämiseen.

Myös muunlaista apua voidaan tarjota. Työnantaja voi auttaa työntekijää suojautumaan sosiaalisessa mediassa ja estää ja ilmiantaa epäasiallisia sisältöjä. Lisäksi työnantaja voi tarjota juridista apua ja auttaa todisteiden keräämisessä tai tehdä esimerkiksi työaikaan liittyviä järjestelyjä turvallisuuden takaamiseksi.